Kouluruoka 70 vuotta

1.9.2018

100 vuotta sitten Suomi taisteli monien kehitysmaille tyypillisten ongelmien kanssa. Maatalouteen perustuva elämäntapa vaati koko perheen työpanoksen, myös lasten. Jos joku lapsista sai etuoikeuden käydä koulua, se oli usein perheen poika. Tytöistä kouluun pääsivät vain harvat.

Augusta af Heurlin oli yksi ajan suurista kansalaisvaikuttajista, joka toimi erityisesti tyttöjen koulutuksen hyväksi. Hän oli vakuuttunut siitä, että yhteiskunnan kehitys vaati naisten tietotaito ja että kaikki lapset oli saatava kouluun. Ratkaisu oli yksinkertainen: koululaisille tarjottaisiin lämmin keitto koulupäivän aikana. Tämä auttaisi sekä lasten jaksamista koulussa, että toimisi vanhemmille houkuttimena lasten kouluun lähettämisessä.

Augustan af Heurlinin perustama Koulukeittoyhdistys pystyi jo vuonna 1918 (vuosi Suomen itsenäistymisen jälkeen) tarjoamaan 18 000 lapselle mahdollisuuden ilmaiseen lämpimään kouluateriaan. Kouluruoka oli tarkoitettu alussa vain vähävaraisille, mutta pian tavoitteeksi muodostui kaikille lapsille kuuluva etu. Sotavuosista huolimatta, vuonna 1943 koululakiin tehtiin lisäys, jonka mukaan viiden vuoden sisällä koko maan kouluissa oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton lämmin ateria.

Aluksi kouluruoka koostui lähinnä puuroista ja velleistä. 1950-luvulla lautaselle tuli kaali- ja lihakeittoja. Tuoreita kasviksia ja hedelmiä tarjoiltiin mahdollisuuksien mukaan. 1970-luvulla ruokalistat monipuolistuivat vauhdilla: risotto, jauhemaksapihvit ja kanaviilokki tulivat listoille. 2000-luvulle tultaessa ruokalistoihin haettiin entistä enemmän vaikutteita ulkomailta, kun muun muassa lasagnet ja tortillat ilmestyivät lautasille.
Terveellisellä ja monipuolisella kouluruoalla on todettu olevan suuri vaikutus koululaisten jaksamiseen ja oppimistuloksiin. Kouluruokailu ei ole ainoastaan ruokakasvatusteko; kouluruokailu myös tasa-arvoistaa oppilaiden elinolosuhteita.

Muissa maissa, kuten Englannissa, Suomea käytetään kouluruokailun mallimaana. Myös Suomeen virtaavat ”PISA-turistit” istutetaan aluksi kouluravintolan ruokapöytään.
Oppilaiden kaikkien aikojen suosikkiruokien Top 5: lihapullat ja perunamuusi, makaronilaatikko, pinaattiletut, kalapuikot, ja broiler-currykastike ja riisi. Ruoka-annoksen hinnaksi tuli vuonna 2017 Salossa 3,71 euroa.

                                                                                   Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Sauli Niinistön asema Suomen politiikassa on nyt todella vahva

29.1.2018

Sauli Niinistö on Suomen tasavallan presidentti seuraavat kuusi vuotta. Kokoomuksen Niinistö toisti kuuden vuoden takaisin voittonsa ja hänet valittiin toiselle kuusivuotiskaudelle. Suuri osa suomalaisista on ollut tyytyväisiä Niinistön toimintaan presidenttinä. Hän keräsi sunnuntain vaaleissa yli 60 prosenttia annetuista äänistä ja hänet valittiin presidentiksi ensimmäisenä henkilönä Suomen historiassa ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen.

Niinistössä nähdään poliitikko, jonka uskotaan pärjäävän venäläisten kanssa parhaiten. Niinistön suosio kertoo kansalaisten turvallisuudenhakuisuudesta. Niinistö valittiin toiselle kaudelleen, joten hänen toimia presidenttinä on jo tarkkailtu kuuden vuoden ajan. Hän edustaa jatkuvuutta, eivätkä suomalaiset odota mitään suuria muutoksia.

Suomessa presidentti käyttää valtaansa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Pääministeri sen sijaan vastaa sisäpolitiikasta. Saulin Niinistö saama vaalitulos kasvattaa hänen painoarvoa kuitenkin myös sisäpolitiikassa ja arvojohtajana.

Äänestäjille oli tarjolla aatemaailmaltaan hyvin erilaisia ehdokkaita. Oikeastaan vain jyrkän oikeistolainen ehdokas puuttui.

Vaalit paljastivat, kuinka puoluepoliittinen uskollisuus horjuu ja kuinka heikko puolueiden voima on. Puolueiden merkitys oli pienempi kuin koskaan presidenttivaalien aikana. Nämä olivat persoonavetoiset vaalit.

Äänestysprosentti oli 69,9 prosenttia eli lähes kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisellä kerralla. Vuoden 2006 vaaleissa se oli 73,9 prosenttia.

Vaaleissa ei tapahtunut mitään ennalta aavistamatonta. Se kertoo melko rauhaisasta maasta ja siitä, että eri tavoin ajattelevat suomalaiset mahtuvat ainakin presidentinvaaleissa vieläkin istumaan samassa huoneessa käymättä toistensa kimppuun.

                                                                             Helsingin Sanomat

 

Suomen talouskasvu jatkui vahvana syksyllä

1.12.2017

Suomen talouskasvu jatkui vahvana heinä–syyskuussa. Bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja 3,0 prosenttia viime vuoden heinä–syyskuuhun verrattuna.

Kasvuvauhti oli hitaampaa kuin huhti–kesäkuussa, jolloin talous kasvoi tietojen perusteella 0,8 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,6 prosenttia vuoden 2016 huhti–kesäkuuhun verrattuna.

Suomen talouskasvu jatkuu hyvänä, vaikka heinä–syyskuussa kasvuvauhti hieman hidastui. Siitä ei pidä tehdä synkkiä johtopäätöksiä, koska vuositasolla talouskasvu saavuttanee kolmen prosentin tason.

Investoinnit kasvoivat heinä–syyskuussa 2,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,3 prosenttia viime vuoden samasta ajankohdasta.

Myönteistä on se, että kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat kasvaneet jo 15 prosenttia yli vuoden 2008 tason.

Kemianteollisuudessa sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa kasvu väheni edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, kun taas metsäteollisuudessa ja metalliteollisuudessa se kasvoi verraten voimakkaasti samalla vertailuajanjaksolla.

Työttömyysaste oli heinä–syyskuussa 7,7 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten samalla ajanjaksolla. Toisaalta työllisten määrä kasvoi 0,5 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Työllisten määrän kasvu kertoo siitä, että ihmisiä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelta takaisin työmarkkinoille. Se on rohkaiseva merkki

Talouskasvua on kiihdyttänyt nimenomaan työn tuottavuuden paraneminen.

Jos katsotaan tehtyjä työtunteja, ne eivät ole kasvaneet juuri lainkaan. Toisin sanoen talouskasvu tulee hyvin laajasti työn tuottavuuden kasvusta.

Hallituksen tavoitteena on, että työllisyysaste kasvaa 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.

Suomen talouskasvua tukee myös maailmantalouden vahva vire Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa.

                                                                          Helsingin Sanomat

 

Kymmenet kuuluisat kohteet valaistaan Suomen kunniaksi sinivalkoisin värein – listalla muun muassa Niagaran putoukset ja Globen-areena

28.11.2017

Kymmenet kuuluisat kansainväliset kohteet valaistaan sinivalkoisin värein ensi viikolla, kun Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään. Roomassa sijaitsevan amfiteatterin lisäksi sinivalkoisin värein valaistaan lukuisia ikonisia kohteita eri puolilla maapalloa.

Mukana ovat muun muassa Niagaran putoukset Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla, Colosseum-amfiteatteri Roomassa, Tukholman Globen-areena, Belémin torni Lissabonissa ja Fortalezan linnoitus Mosambikissa.

Kohteita on listassa tällä hetkellä muutamia kymmeniä, mutta kohteiden määrä voi vielä lisääntyä.

Kuuluisien kohteiden lisäksi Suomen itsenäisyyttä juhlitaan myös esimerkiksi Australiassa, jossa valaistaan julkisia rakennuksia ja siltoja useissa kaupungeissa kuten Adelaidessa ja Canberrassa. Englannissa Newcastlessa valaistaan Millennium Bridge -kävelysilta.

Monet valaistavat kohteet ovat historiallisesti ja kansainvälisesti merkityksellisiä paikkoja, joissa paikalliset suomalaiset ja Suomen ystävät voivat tuntea ylpeyttä ja iloa huipentuvasta juhlavuodesta.
Suomi100 -juhlavuosi ulottuu yli sataan maahan, ja se sisältää noin viisi tuhatta hanketta.

Sinivalkoiset värit koristavat tietenkin myös suomalaisia tunnettuja kohteita. Luminous-valotaideteos valaisee itsenäisyysviikolla Olavinlinnan Savonlinnassa, Tampereen Näsinneulan, Oulun Kuusisaaren, Saanatunturin Enontekiöllä ja Turun linnan.

Sinivalkoinen juhlavalaisu kiinnostaa suomalaisia laajemminkin. Useat pääkaupunkiseudun valokalustovuokraamot ovat jo vuokranneet kaikki ulkovalonheittimet itsenäisyyspäiväksi.

                                                                                           Helsingin Sanomat

 

VR järjestää maailman pisimmän pakohuonepelin Rovaniemen-junassa –
hakijoita yli 2 500, mukaan valitaan alle kymmenen

29.11.2017

Pelaajille on varattu kaksi junanvaunua, joista he eivät saa poistua matkan aikana.

Jo yli 2 500 ihmistä on hakenut mukaan VR:n suunnittelemaan maailman pitkäkestoisimpaan pakohuonepeliin. VR ilmoitti viime viikolla järjestävänsä 13-tuntisen pelin Helsingistä Rovaniemelle matkaavassa junassa joulukuussa.

Hakemuksia on tullut todella paljon enemmän kuin VR oli odottanut. Mukaan pääsee kuudesta kahdeksaan pelaajaa, joten mukaan valitut ovat todella onnekkaita.

Idea erikoiseen markkinointitempauksen kumpusi VR:n yhteistyöstä elokuvayhtiö Nordisk Filmin kanssa. Nordisk Film toimii uuden Idän pikajunan arvoitus -elokuvan levittäjänä.

”Idea syntyi työpalaverissa mainostoimiston kanssa. Ensin ajatus tuntui hurjalta, sillä tapahtuman toteuttaminen vaatii paljon työtunteja ja uudenlaista yhteistyötä organisaation sisällä. Mitä enemmän tempausta suunniteltiin, sitä houkuttelevammalta se alkoi kuulostaa”, VR sanoo.

Escape room -pelit ovat suljetussa huoneessa tapahtuvia seikkailuja. Pelaajat pyrkivät ratkaisemaan huoneessa olevia pulmia vihjeiden avulla. Yleensä peli kestää tunnin.

VR:n versiossa on mukana kaksi kapteenia. Molemmille kapteeneille valitaan kolme tai neljä pelaajaa. Pelaajia ei arvota, vaan me valitsemme hakijoista sopivimmat. Yleensä pakohuonepeleissä pärjää, jos omaa hyvät hoksottimet eli hyvät päättely- ja oivalluskyvyt.

VR varaa peliä varten Rovaniemen-junasta kaksi vaunua, joissa on sekä istuma- että makuuosastot. Elokuvan tyyliin somistetut vaunut eristetään muista vaunuista. Pelin punaisena lankana on elokuva ja elokuvan pohjana olevan Agatha Christien romaanin lailla salapoliisitarina. 13-tuntinen pakohuonepeli saa innoituksensa Idän pikajunan arvoitus -elokuvasta.

Junassa on mukana myös ihan tavallisia maksavia matkustajia, jotka eivät kuitenkaan pääse pelivaunuihin. Toisaalta pelaajat eivät saa poistua pelivaunuista.

Pakohuonejuna lähtee Helsingistä 13. joulukuuta klo 18.49 ja saapuu Rovaniemelle seuraavana päivänä.

                                                                                            Helsingin Sanomat

 

Tuhannet aasialaisturistit pysähtyvät Salossa

25.9.2017

Kivihovin liikenneasemalla Salon Suomusjärvellä on pysähtynyt viimeisten kuukausien aikana tuhansia aasialaisia turisteja. Vilkkaimpina aamuina liikenneaseman pihalla on voinut seistä kaksikymmentä tilausbussia. Illansuussa on ollut samanmoinen ryntäys.

Kivihovissa näkyy se, mistä valtakunnan lehtiotsikoissa on tänä vuonna kohistu: kiinalaisten turistien ryntäys Suomeen alkoi.

Salitol, salitol? kiinalaismies toistelee myymälän kassalla. Hän haluaa varmistaa, että hammastahna on taatusti ksylitolia. Me olemme varmaan Suomen suurin ksylitolhammastahnan myyjä, sanoo kauppias Ismo Rouvinen. Aamuisin voi mennä kaupaksi jopa kolmesataa putkiloa hammastahnaa. Asiakkaat eivät osta yhtä tai kahta tuubia, he saattavat ostaa kerralla kaksi laatikollista hammastahnaa!

Kivihovi on kiinalaisten ksylitolikauppa. Hammastahnan lisäksi turistit kantavat ulos laatikoittain ksylitolpurukumia. Yksi turisti ostaa ksylitolipurukumia keskimäärin kahdeksallakymmenellä eurolla. Parhaimmat ostavat pelkkiä ksylitoltuotteita kolmensadan euron arvosta.

Bussinkuljettaja on hakenut kiinalaisryhmän aamulaivalta Turun satamasta, jonne he ovat tulleet Tukholmasta. Seurueen matka jatkuu Helsingin kautta Tallinnaan. Kuljettaja odottaa Helsingissä yli yön ja vie uuden ryhmään seuraavana päivänä Helsingistä Turun satamaan.

Liikennemyymälän valikoima on muuttunut turistien myötä. Muumi-tuotteet, kuppinuudelit, mustikkamehu, kuivatut mustikat ja karpalot ovat vallanneet hyllytilan. Hedelmävaaka opastaa nyt myös japaniksi, kiinaksi ja koreaksi.

Kiinalaiset kuluttavat

Kiinalaisturistien yöpymiset ovat kasvaneet 43 prosenttia viimeisen vuoden aikana. He viipyvät Suomessa lyhyen ajan, mutta he kuluttavat ulkomaalaisista matkailijoista eniten rahaa. Keskimääräinen kiinalaisturisti käytti Suomessa 940 euroa vierailunsa aikana. Suomen ulkoministeriö avasi Kiinassa viime vuonna kolmetoista uutta viisumikeskusta helpottaakseen matkailua Suomeen.

Makea miljardibisnes

Ksylitoli valloittaa maailmaa. Makeutusaineen markkinat olivat viime vuonna yli 700 miljoonaa dollaria. Myynnin ennustetaan lähivuosina ylittävän miljardin dollarin rajan.

Vaikka ksylitolin löysivät saksalaiset ja ranskalaiset kemistit jo 1800-luvun lopulla, kariesta ehkäisevään käyttöön se keksittiin Turussa, Suomessa.

Tarkoitus oli etsiä luonnosta hampaille vähemmän haitallisia yhdisteitä sokerin korvikkeeksi. Ksylitolia alettiin käyttää makeuttamaan purukumeja, pastilleja ja muita makeistuotteita, myöhemmin sitä alettiin myös lisätä esim. hammastahnaan.

Ksylitol on suosittua Aasiassa. 80 prosenttia Etelä-Korean markkinoilla myytävästä purukumista on makeutettu ksylitolilla. Japanissa ollaan myös perillä ksylitolin terveysvaikutuksista. Japanissa ksylitoltuotteet kuuluvat päivittäisiin ravintolisiin.

Ensimmäinen kiinalainen lentoyhtiö aloittaa lennot Helsinkiin

Ensimmäinen kiinalainen lentoyhtiö aloittaa liikennöinnin Helsinkiin ensi talvena. Kiinalaisyhtiö Lucky Airin on määrä aloittaa lennot Suomeen kahdesti viikossa. Yhtiö lentää Kunmingista Chengduun ja sieltä Helsinkiin. Molemmat kiinalaiset kaupungit ovat kasvavia miljoonakaupunkeja sekä liike-elämän alueellisia keskuksia. Chengdu tunnetaan Kiina pandakeskuksena, josta odotetaan Suomen Ähtäriin loppuvuodesta tulevaa pandaparia.

                                                                                                                 Salon Seudun Sanomat

 

Salolaisyrityksille tasoitetaan tietä Kiinaan

22.3.2017

Salolaisyrityksille avautuu uusi mahdollisuus päästä Kiinan markkinoille omine tuotteineen. Tietä Kiinaan tasoittaa Saloon perustettu kiinalainen valtio-omisteinen Sino Finland -toimisto, joka huolehtii tuotteiden markkinoinnista kiinalaisessa nettikaupassa ja viime kädessä käytännön järjestelyistä vientiä myöten.

Toimiston perustajat Sami ja Esa Areva olivat mukana, kun suomalainen Atria-yhtiö neuvotteli lihatuotteiden viennistä Kiinaan. Maataloustuotteista Areva Groupilla on jo kahden vuoden kokemus. Se ryhtyi myymään Kiinaan kauraa. Tähän mennessä kauraa on viety Kiinaan lähes 10 miljoonaa kiloa. Vilja on tuotettu Etelä-Suomessa, etenkin Salon alueella.

Toimisto on muuttanut toimintastrategiaansa. Markkinointikohde on Qingdao, joka on maailman kahdeksanneksi suurin satamakaupunki. Kaupungin ympärillä avautuu lähes sadan miljoonan asukkaan maakunta. Qingdao on myös tuore Salon ystävyyskaupunki.

Kiinaan haetaan sekä suomalaisia elintarvikkeita että rakennusalan tuotteita. Kiinalaisia kiinnostavat erityisesti suomalaiset marjat ja rakennusten ilmanpuhdistukseen liittyvä teknologia.

Kiinassa suhtaudutaan suomalaisiin melko neutraalisti, mikä tasoittaa tietä markkinoille. Kiinassa mielikuva Suomesta on hyvä, Suomella ei ole poliittista painolastia. Kiinassa ollaan myös kiinnostuneita suomalaisesta luonnosta. Myöskään ajatus kiinalaisten turistien tuomisesta Salon seudulle ei ole mahdoton.

                                                                     Salon Seudun Sanomat

 

Autokokoelmasta ja Marimekosta lisähoukutin elektroniikkamuseolle

22.3.2017

Salon elektroniikkamuseon halutaan karsivan reilusti kokoelmaansa ja keskittyvän salolaiseen osaamiseen. Museon tueksi on tarkoitus avata kaksi aivan uutta kokoelmaa. Myös museon markkinointia on tarkoitus lisätä.

Lue lisää: Autokokoelmasta - Autosammlung